Ympyrä sulkeutuu

Tänään muutin takaisin kämppääni Helsinkiin. Lähdin Saksaan tasan 4kk ja 5 päivää sitten ja nyt täällä ollaan laatikkojen keskellä taas. Mitä reissusta jäi käteen? Ystäviä, kielitaitoa, kokemusta näin perinteisesti mutta myös paljon muuta. Kaikkea ei jää tosin ikävä.

En jää kaipaamaan
Byrokratiaa. Aikaa menee joka asian kanssa järjettömän paljon.
Homeista kylppäriä. Kotona se on vaan puoliksi yhtä homeessa, kuten tänään totesin.
Keittiövarustustani. Paistinpannu ja monta mukia on luksusta.
Rumaa kampusta. "Beton schönheit."
Itsepalvelua. Laskun saa maksettua kun haluaa, eli heti.
Myöhästyviä junia. Peittosivat jopa VR:n. Syyksi paljastuivat myöhemmin lakot.

Jään kaipaamaan
Palvelukulttuuria. Joka tuoppia ei tarvitse pujotella hakemaan.
Kampusta. Kaikki on lähellä ja kesken päivän pääsi käymään kotona.
"Ilmaista" junailua. Lähimpään kaupunkiin tuli lähdettyä, täällä ei edes Selloon raaski mennä.
Halpaa ruokaa ja juomaa. Opintorahalla pärjäsi yllättävän hyvin.
Terasseja, kahviloita.
Matkustelua. Eurooppa oli lähellä.
Ystäviä.

Tällä hetkellä eniten odotan tiistaita, jolloin Kate ja Christina tulevat Suomeen viikoksi lomailemaan. Helsinki ja mökki kutsuvat ja vaihto jatkuu henkisesti vielä hetkisen.

Nyt blogi vaikenee, kiitoksia seurasta. Aurinkoista kesää!

Suomessa

Kotona ollaan. Tai siis tällä hetkellä Savonlinnassa, Helsinkiin pääsen muuttamaan kuun alussa. On niin outoa olla mökillä. Työleiri on hieman eri maailmasta kuin Bochum, kymmeneltä nukkumaan ja kasilta ylös ja koko ajan syödään. Ei oikein meinaa onnistua kevään hieman erilaisen rytmin jälkeen.

Maisemissa Saimaa tosin pesee Ruhrin 100-0. Vesi maistuu hyvältä, järvessä voi uida ja mustikoita voi lapata kitaansa niin paljon kuin sielu sietää. Ja luonnon rauha... Ihmisiä on kyllä ikävä, pidemmän päälle mökkielo alkaa puuduttamaan.

Vaihto kaipaa tilinpäätöstä. Kun pääsen vähän pidemmäksi aikaa koneelle alkuviikosta, niin kirjoitan mitä kaipaan ja mitä en -listan. Se olkoon sitten viimeiseni tässä blogissa. Tähän kirjoitteluun on kyllä jäänyt sen verran koukkuun, että ehkä saatan jonkun normiblogin laittaa pystyyn...

Byrokratian ihmeitä, matoja ja pari kuvaa

Ihmeet
Tänään sain siis tarkastettua huoneeni. Operaatio olikin sitten melkoinen, koska Herr Hausmeister ei ollut kertonut lomasijaiselleen, että se tarkastus tosiaan olisi tänään. Itse heräsin kasilta odottelemaan turhaan. Sijainen sitten saapui reilusti myöhässä toimistolleen, josta sain hänet parin muun kanssa tarkistamaan huoneet äkkiä, ennen kuin toinen toimisto (josta saa takuurahat) menee kiinni. Hirveän mesomisen jälkeen mies ilmoittaa, että miksi sulla on nää tavarat täällä ja pitäisi kuulemma luovuttaa avaimet heti. Noh, siinä sitten, että toisen kanssa kyllä sovittiin... Vakituinen ei ollu siis ilmoittanut sijaiselleen yhtään mitään. Hienoa siis. Sain onneksi napinan ja avautumisen jälkeen jäädä tänne sunnuntaihin asti. Ja tätä varten siivosin joka nurkan! Tekisi mieli jättää joku ylläri jollei Hausmeister itse olisi niin mukava.

Toinen asia, mistä mies avautui oli toisen roskiksen puute. Sanoin, että ei mulla mitään toista roskista ole ollut missään vaiheessa. Olihan mulla, mutta siitä seuraavaksi... Lopulta sain lapun, toisesta ohviisista shekin ja lopulta rahat. Huh.

Madot
Täällä on ollut parina viime päivänä aika kuuma. Olen myös ollut aika paljon pois, kuten kirjoitin. Lisäksi suurin osa roskista menee kierrätykseen, joten toista roskista ei juuri tarvitse. Tästä yhtälöstä seuraa se, etten ollut muistanut viedä roskistani noin viikkoon enkä ollut kanttakaan juuri avannut. Eilen avasin. Ja roskis oli täynnä valkoisia matoja!

Kiljumisen, puolisydärin, hengenahdistuksen ja muun jälkeen aloin miettiä, että mitäs nyt. Roskiksessa oli ollut jotain vikaa jo aiemmin, sillä monista pesuista huolimatta se haisi kamalalle jo ilman roskan roskaa. Lisäksi millä ihmeellä madot saisi pois ilman, että ne olisivat ympäri kämppää. Päädyin kolmeen vaihtoehtoon: a) putsaaminen b) jättäminen sijoilleen c) roskiksen heittäminen mäkeen. a) ei oikein houkutellut b) olisi ollut aika ilkeää, tosin tämän aamun jälkeen ihan oikein c) ei hyvä, jos astian puuttuminen huomataan, mutta muuten miellyttävin tapa päästä ötököistä eroon.

Hiippailin siinä sitten varovasti pöntön kanssa roskiksille ja linkosin sen menemään matoineen päivineen. Nyt toivon voivani elää viimeiset pari päivää täällä ilman yhtään uutta eläintarhatarinaa.

Kuvat
Eilen käytiin muiden vaihtarien kanssa samassa tivolissa kun Jaakon kanssa viikonloppuna. Jaakko ehtikin jo kirjoittaa tapahtumakertomuksen, joten kuvat tulevat tässä. Bonuksena eilen ajeltiin törmäilyautoilla, joilla täällä saa ihan oikeasti jopa törmäillä! Niska on vähän kipeä, mutta hauskaa oli senkin edestä.

Maailmanpyörä ja paheellinen olutteltta.

Monella rekalla tämä on tuotu?
Nyt ollaan väärässä osavaltiossa.

Näkymä vanhasta kaupungista tivolille päin.

"En mä mitään lettua ole ostanut."

Maisemia maailmanpyörästä. Väkeä oli siis liikkeellä melkoisesti.

Tälläinen pitkähkö raapustus tällä kertaa, tässä pakkailua vältellessä keksii kaikenlaista...

Hyvästejä

Viimeiset päivät ovat täynnä kaikenlaista. Kotona ei juuri ehdi kuin kääntymään ja blogikin on tullut laiminlyötyä. Tentit sain päätökseen tiistaina ja sen jälkeen päivät ovatkin täyttyneet byrokratian hoidosta, yleisestä hengauksesta ja illanistujaisista. Hyvästejä on joutunut jo sanomaan - helppoa se ei ole ollut.

Viimeinen salsakerta oli eilen, Jenny lähti eilen, huone pitää tarkastuttaa huomenna, Kate lähtee tänään... Loputon lista viimeisiä asioita, kai sitä kaikesta saisi aina viimeisen sen ja sen. Tänään kuitenkin lähdetään vielä Düsseldorfiin viettämään päivää, huomenna on salsabileet ja lauantaina menen viimeisen kerran Bermudalle. Hauskaa siis luvassa ja aion nauttia näistä päivistä täysillä!

Saksalainen byrokratia ilahduttaa tosin vielä viime hetkilläkin. Yritin saada siis paperiasiat hoidettua yliopistolla, mutta koordinaattorimme on lomalla eikä sijaista ole. Katsotaan milloin ja miten saan suoritusotteeni täältä joskus... Miten täällä aina kaikki on niin pirun vaikeaa?

Kirjoittelen vielä jotain ennen lähtöä, joka on sunnuntaina aamulla. Ihan kohta siis. Hui.

Pian eläintarha

Kerron viikonlopun elämyksistä kun saan kuvat laitettua koneelle, sitä ennen tarinaa eläimistä. Olen jo kuuluisa täällä jutuistani, niitä tulee joka päivä lisää. Luokittelen elukat sisä- ja ulkoasukkeihin. Asun siis ensimmäisessä kerroksessa, joten näen hyvin pihalle ja sieltä myös pääsee kätevästi lentämään tai ryömimään muuten sisään huoneeseeni.

Kylppäri
Kylpyhuoneessa asuvat hämähäkit. Ne ilmeisesti pesivät ilmastointikanavassa, koska niitä tulee sieltä jatkuvalla virralla, isoja ja pieniä. Kyseessä on lajike, jolla on pieni vartalo, mutta valtavat jalat. Kerran aamulla unenpöpperössä vessassa huitaisin suihkuverhoa, kun jotain tarttui käteeni. Salamannopean päättelykyvyn tuloksena katsoin ylös ja eikö sieltä laskeutunut kovaa tahtia n. kolmen sentin jalat omistava hämis. Tuli kiire. Myös ovesta, keittiöstä ja lattialta on löytynyt näitä, kiljahdusten kera.

Lentävät
Ikkunasta lentää sisään jos jonkinnäköistä rotikaista. Kuuluisin on tietysti jo tuttu Heinrich, joka katosi mystisesti. Muita ovat lentomuurahainen, leppäkerttu, kärpäset, banaanikärpäset, yököt, heinäsirkat ja pienet perhoset. Uusimpana huomasin eilen, että joku möttiäinen on palanut kiinni lamppuuni. Mieluummin siis kuumuus kuin ikkuna auki pimeällä. Monessa ikkunassa näkee täällä jos jonkinlaista hyttysverroviritystä, jos pidempään asuisin niin virittäisin itsekin.

Söpöt
Pihalla eli puutarhassa asuu paljon pieniä jäniksiä. Tälläkin hetkellä kaksi kania leikkii pihalla ja mussuttaa ruohoa. Joskus ne innostuvat ajamaan toisiaan takaa aika hauskan näköisesti. Kerran myös harakka ajoi kania takaa kävellen, jänöjussia ei tosin kiinnostanut, pomppasi vaan aina askeleen eteenpäin.

Linnut ovat myös aika hauskoja kaivellessaan matoja nurtsilta. Ja paritteluaikaan suorittaessaan jos jonkinlaisia soidintansseja. Myös siili bongattu pari kertaa!

Limaiset
Sateella etanat saapuvat suurin laumoin kulkukivetykselle. Tästä seuraa luonnollisesti entisiä etanoita, sillä 600 hengen asuntolaan on aikamoinen trafiikki. Kerran mennessäni yliopistolle väistin yhtä valtavaa yksilöä ja ajattelin, että tuo ei tuossa elä kauaa. Palatessani se oli ajettu pyörällä kahtia. Raatokärpäset nauttivat näistä vihreistä limakasoista erityisesti ja näky ei ole kaunis. Itse päädyin katsomaan mihin astun kerran kaavittuani yhtä etanaa kengänpohjasta.

Monesti on kysytty, että mistä huomaat nämä kaikki elukat. Alan ilmeisesti eläköitymään kun ikkunasta jaksaa katsella. Tai sitten ne on vaan ne partiolaisen vaistot...

Puoliloma

Putki on vihdoin saatu poikki, lukemisen-eilukemisenhuononomantunnon-tenttienteon-putki siis. Maanantaina oli pelätty kolmen tentin sarja ja eilen yksi. Tehdyistä yksi on mennyt hyvin, kahdesta ei oikein voi sanoa mitään ja yhdestä ei tullut yhtään mitään. Vika odottaa viikon päästä ja siihen asti aion keskittyä puolilomailuun.

Viimeisten päivien suunnittelu on kovassa vauhdissa. Odotettavissa on lounaita, synttärijuhlia, salsabileitä ja tietysti monet läksiäiset. Ja turistioppaana osa 4, Jaakko tulee viikonlopuksi kylään! Ehkä mennään Kölniin, ehkä Düsseldorfiin. Ainut mikä on varmaa on se, että mun huoneessa ei ainakaan kauaa aikaa voi viettää tai hulluus iskee.

Odotettavissa ollut "siihenjasiihen maahan pitäisi mennä käymään" -tauti velloo myös epidemian lailla. Toivottavasti saisin toteutettua edes osan kutsuista. Suomeen taas sain houkuteltua ekat jo elokuun puolessa välissä joten hyviä ulkkari-ideoita otetaan vastaan... mökille ollaan jo menossa, totta kai!

Kansainvälisyydestä

Alkuun ihmettelin meidän vaihtarien vähyyttä. Erasmuksia on vain n.70 ja näistä sosiaalisia tapauksia ehkä vajaa puolet. Opiskelijoita Unilla sentään on 33000. Ulkomaalaisia tuntui kuitenkin riittävän ja kansainvälisyys kävelee vastaan joka paikassa. Myöhemmin tajusin, että täällä tutkarien osuus ulkkareista on tosi suuri. Tähän päälle vielä Euroopan ulkopuolelta tulevat vaihtarit, maahanmuuttajien jälkikasvu ja harjoitteluja tekevät niin siinähän se.

HSE:ssä on tottunut siihen, että ulkkari on sama asia kuin vaihtari ja kaikki pomppivat saman ohjelman mukaan. Täällä AIESEC:illa on oma ohjelmansa, ESN:llä oma ja niin edelleen - muita ei tapaakaan. Pikku hiljaa verkostoitumista on kuitenkin tapahtut saksankurssien, tutun tuttujen, toisten kämppisten, kurssien ja muiden kautta. Jopa keskenään viihtyvät italialaiset, espanjankieliset ja ranskalaiset ovat uskaltautuneet muiden seuraan.

Bileissä on hauska seurailla menoa, juorut ja huhut kiertävät kuin kuntiksissa ikään. Eihän tähän mennytkään kuin muutama kuukausi - jo kahden viikon päästä ihmettelenkin vain lähinnä, että mihin kiviä on mökillä tänä kesänä kannettu.

p.s. Niin, se eka tentti meni ihan hyvin. Tai no, jos tajusin kysymykset oikein...

EDIT: niin moni on jo palannut takaisin koti-Suomeen, että linkkilista lyheni, mutta samalla laitoin pari uutta tilalle. Lupia kyselemättä tietenkin.