Juhannus on mennyt täällä, kuten arvata saattaa, varsin epäjuhannusmaisissa merkeissä. Hauskaa on kuitenkin onneksi ollut kiitos samaan aikaan sattuneiden kaupunkifestareiden. Olin kuullut, että tapahtuma on massiivinen, mutta silti se pääsi yllättämään väkimäärällään. Keskustaan oli väsätty neljä lavaa niille ainoille aukioille, joita täältä löytyy. Lavojen välit oli katettu perinteisillä festarikojuilla ja bermudan jokainen baari otti tapahtumasta hyödyn irti mm. myymällä ovelta drinkkejä ja olutta mukaan. Ja kojuista joka toinen kauppasi jotain viinaksia. Suomalaiselle tämä tietysti oli suuri ihmetys, meillä karsinoihin ja kyttäykseen tottuneena.
Itse bändejä en sitten kuitenkaan mennyt katsomaan ohikävelyä enempää. Syitä on kaksi: musiikki ja sää. Saksalaiset tunnetusti rakastavat teknoa ja heviä. Mutta onko ne ihan pakko yhdistää? Samoin puolet yleisöstä olisi sopinut loistavasti Tuska-festareille, joten se kertoo jotain tyylilajeista. Sää ei myöskään suosinyt, välillä (koko ajan) tuli hillittömiä kuuroja ukkosella ja ilman.
Perjantaina tosin yksi paikallinen ulkkariaktiivi oli järjesti grillibileet varsin hyvällä paikalla. Kämpän ikkunasta näki mukavasti yhdelle lavalle. Ja koska kaupungin sääntöjen mukaan soittaminen pitää lopettaa kymmeneltä, jäivät bändit sinä iltana näkemättä. Ei sinne sateeseen olisi kyllä muutenkaan tullut mentyä seisomaan.
Ja tuosta otsikosta, Jägermeisterin promotiimi kunnostautui myymällä viinaksiensa ohella sadeviittoja ja hattuja. Ja koska tällä pituudella sateenvarjon käyttäminen tungoksessa on tosi kätevää, niin pitihän sitä se hieno kirkkaan oranssi hupullinen sadeviitta hankkia...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment